Kasveilla koristeltuja munia

Hanhenmunien koristelua kasveilla

Pisanka kurssilla kokeilimme myös munien koristelua ja värjäämistä kasveilla. Kuvassa tarvikkeet värejä lukuuun ottamatta. Opettajalta sai ostaa valmiiksi tyhjennettyjä hanhenmunia ja niinpä päätin kokeilla kasveilla kuviointia hanhenmuniin. Ne ovat noin kaksi kertaa kananmunan kokoisia ja ajattelin, että lehtien kuviot saa niihin paremmin tai helpommin näkyviin. Aamulla kurssille lähtiessä  keräsin puutarhasta sattumanvaraisesti lehtiä. Kurssilla lehdet laitettiin hetkeksi kirjan väliin painumaan, etteivät ne olleet niin kippuraisia, kun niitä kasteltiin väriaineeseen. Parhaiten värjäys toimii pehmeillä lehdillä, jotka "liimaantuvat" tiiviisti hanhenmunan pintaan. Munien tulee siis olla leimaamattomia, joten tavallisesta kaupasta niitä ei löydy. Monella munamaalarilla onkin yhteys suoraan kanaloihin, joista munat saa leimaamattomina. Leimaa voi koittaa pestä pois myös etikalla, mutta etikalla pesussa munan kuori myös yleensä vähän kuluu, jolloin väri tarttuu siihen eri tavalla kuin muihin kohtiin munasta. Munien värjäämissä käytetyt värit eivät yleensä riitä peittämään leimaa. Hanhenmunat ovat monesti pinnaltaan epätasaisempia kuin kananmunat. Opettajan kertoman mukaan hanhet yleensä alkavat "pyöritellä ja läpsytellä" munia heti, kun ovat munineet, jolloin munan pintaan tulee naarmuja ja jälkiä. Vielä valkoisessa munassa naarmut eivät niin näy, mutta kun muna värjätään, tarttuu väriaine eri tavalla naarmuuntuneisiin kohtiin ja ne tulevat näkyviin. 

Kokeilin kahta eri väriyhdistelmää sini-vihreitä ja kelta-puna-oransseja. Ensin lehdet uitetiin munien värjäämiseen tarkoitetussa liemessä ja taputeltiin munan pinnalle. Tässä vaiheessa suojakäsineet ovat ihan näppärät olemassa. Väriaine tarttuu nimittäin napakasti myös käsiin. Kun lehdet oli kasteltu väriaineessa ja taputeltu mahdollisimman tiiviisti munan pinnalle, pujotetaan muna sukkahousun sisälle ja solmitaan sukan suuaukko tiiviisti kiinni. Lopputuloksesta huomasin, että mitä pienempi sukka sen parempi, että lehdet pysyvät tiiviisti paikallaan. Kun hanhenmuna oli laitettu sisälle sukkaan, sen ympärille kieputettiin vielä lankaa mahdollisimman tiukkaan, joka pitäisi lehdet paikallaan. Lopuksi muna upotettiin vielä sukkineen päivineen tummempaan liemeen. Tummempi väriaine tarttuu lehdettömiin kohtiin ja lehtien kuviot tulevat paremmin näkyviin. Toisaalta tummempaa väriä ei saisi päästä lehtien alle, jotta kuviot säilyvät näkyvissä. 

Sinivihreän kokeiluni upotin lopuksi mustaan väriin. Osan lehtien alle pääsi mustaa väriä, joten kuvio hävisi kokonaan näkyvistä. Kastelun jälkeen munan annetaan vielä valua alaspäin niin, että sisään mahdollisesti mennyt väri ja vesi tulee pois. Ennen värjäystä olin kyllä tulpannut munan reiän mehiläisvahalla umpeen, ettei sisälle menisi väriainetta ja vettä. Kuivunut muna kasteltiin sulaan parafiiniöljyyn ja sitten uuniin. Parafiini antaa kauniin kiilloin, kun se sulaa uunissa munan pinnalle ja se hangataan vielä pehmeällä rievulla, kun muna otetaan uunista. Uunissa oli lämpöä vajaa sata astetta eikä munia tarvitse siellä pitkään pitää. Alle kymmenen minuuttia riitti hyvin. Osa käsittelee värjätyt munat vielä venelakalla. Venelakka auttaa siihen, että väri säilyy vuodesta toiseen. Kun munat ovat esillä koristeena, auringon valo väkisinkin haalistaa niitä. 

Toiseen munaan kokeilin sitten keltaisia, punaisia ja oransseja lehtiä ja lopuksi sukkaan pujotettu muna ruskeaan väriliemeen. Selkeästi kelta-puna-oranssin munani pinnalla olevat lehdet olisi pitänyt saada vielä tiukemmin munan pintaan kiinni, ettei niihin kasteltu väri olisi sekoittunut niin paljon ruskeaan. Seuraavalla kerralla senkin kanssa viisaampana.