Tulkaahan muruseni ja muita mokia

Älä tee niinkuin minä tein, vaan tee niinkuin minä sanon



Olishan se kiva, jos aina kaikki onnistuisi, mutta valitettavasti noita huteja tuppaa tulemaan. Keräilin tähän yhteen postaukseen varoittavia esimerkkejä. Jälkiviisaus on eksaktia tiedettä, mutta näissä posliini ja lasite jutuissa valitettavasti ei ole enää paljon korjattavissa, kun on hölmöillyt.

Ylhäällä kuppi, jossa sivellinlasitetta oli liian paksusti ja se valui lasituspoltossa uunilevylle. Lasite tosiaan valuessaan nappaa kovaa kiinni uunilevyyn. Kääntelin sitten kuppia miehelleni näytille meidän kivilattian päällä, että saiskohan näitä valkoisia dremelillä tai jollain pois täältä kupin pohjasta. Sen jälkeen kun kuppi lipesi kourasta ja putosi kivilattialle ei tosiaan enää dremeliä tarvittu. Tulkaahan muruseni osa 1.

 Tässä ohueksi kaulimani levy posliinisavesta, josta ajattelin tehdä puutarjoittimeen pohjan. Lasituspoltossa sitten oli yksi kulma lohjennut. Koko levyllä on kokoa noin 30*45 cm. Ei sen iso pala tarvitse olla (noin 1 cm) joka lähetee, mutta harmitti niin paljon.....


Lisää esimerkkejä lasitteen valumisesta Vasemmalla olevassa korussa näkyy oikein kunnon löntti, kun lasite on valunut "korun" alareunaan. Eli lasitteiden kanssa on aina vähän kokeilemista paljonko sitä pitää olla, ettei ole liikaa tai on tarpeeksi. Ja oikealla sitten se, mitä jää jäljelle, kun kahta toisiinsa lasitteesta tarttunutta yrittää palasta yrittää irrottaa polton jälkeen. Voin kertoa, että ehjänä eivät irtoa toisistaan. Kun koruja asettaa telineeseen roikkumaan polton ajaksi kannattaa varmistaa, että langat, joissa korut roikkuu kestävät. Nyt kun lanka petti, olivat siinä roikkuneet palaset läjässä telineen pohjalla.



Tässä ensimmäinen kokeiluni vesilasilla. Tein kaksi (liian) ohutta valusavista kippoa, jotka käsittelin engopeella ja vesilasilla. Vesilasi on natriunsilikaatti liuos, jota saa esim. apteekista ja sitä käytetään myös betonin käsittelyssä. Tarkoitus oli, että vesilasi käsittelyn kuivahdettua pullistan kuppeja sisältä päin ja saan sillä aikaan ulkopuolelle krakeroidun pinnan. Kippas kappas, vesilasi kuivatti saven paljon kuvittelemaani nopeammin ja kuppi oli muutenkin liian ohut. Kun aloitin seinämien pullistamisen sisältäpäin, hajosivat molemmat kupit murusiksi. Lisää materiaalia mosaiikki koristeluihin. Tavoitteena on tehdä tuon vesilasin kanssa vielä uusi kokeilu tästä kokemuksesta viisastuneena. 

Lasittamisessa on jotain mikä käy usein yli minun ymmärrykseni. Vasemmalla valusavesta tehty sininen kippo, joka on lasitettu Kerasilin 1305 syvänsinisellä kiiltävällä lasitteella. Oikealla toiselle savelle tehty lasitus samalla sinisellä. En edelleenkään tiedä mikä meni pieleen, mutta lopputulos on kyllä mykistävän kauhea. Oliko vika savessa, liian laimeassa lasitteessa, liian korkeassa polttolämpötilassa vai missä.  Kuppia kun kääntelee, niin yhdessä kohdassa näkyy häivähdys siitä mitä piti tulla ja muualla mystisen hirvän värisiä valumajälkiä. Tarinan opetus, ennenkuin käytät jotain lasitetta isoja määriä tekemääsi työhön, kannattaa tehdä koepala samasta savesta ja lasittaa se suunnitellussa samassa polttolämpötilassa. Ja mielellään ei siinä välissä laimenna lasitetta tai tee siihen mitään muutakaan muutoksia. 

    


Silmäpuoli leppäkerttu, johon tein kokeilun punaisesta lasitteesta. Jäänee ikuiseksi mysteeriksi (ainakin minulle) minne leppäkertun toisen silmän ympärillä oleva musta rengas lasituspoltossa hävisi. 



Ja lisää lasituksessa pilalle menneitä. Harmittavan suureen osaan töistäni olen saanut aikaan tuollaisia lasitteen kuroutumisia, jossa savi paistaa paljaana lasituksen jälkeen yhdessä tai useammassa kohdassa. 


Toinen esimerkki siitä, kun sivellinlasitetta on laitettu liian lähelle kupin alareunaa, josta se on valunut uunilevylle. Uunilevystä tarttuu palasia kuppiin ja vastaavasti kupista on lähtenyt pala uunilevyyn. 



Ja vielä viimeisenä kaksivärinen kuppi. Kannattaa olla tarkkana kun käsittelee erivärisiä lasitteita samaan aikaan. Tässä kastoin ensin kupeista toisen puolen valkoiseen lasitteeseen ja sitten toisen reunan siniseen lasitteseen. Kumihanskojen on syytä olla puhtaat kun kuppia kääntelee ja nostelee. En todellakaan suunnitellut, että noiden kuppien valkoisessa osassa näkyvät sormenjäljet ja muita epämääräisiä sinisiä tahroja. 



Seuraavan kerran toivottavasti viisaampana. Be careful out there!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Makramee näpertelyä

Makramee avaimenperät

Makramee kurssilla osa 2