Hopeasavi
Hopeasaven työstämistä olen kokeillut kerran kansalaisopiston kurssilla. Meillä oli ensin yksi kerta, taisi olla joku perjantai muutama tunti, jolloin suunnittelimme mitä teemme varsinaisella kurssilla ja tilasimme sen mukaan hopeasavea. Ehkä helpoimmin hopeasavea löytää nettikaupasta, esim. hopeasavi.fi.
Savea löytyy useammassa eri muodossa: siveltävänä lietteenä, pursotettavana ja massana.
Kuvan töistä vasemmalla olevat lehdet (ylärivi iso kaulakoru ja alarivin korvakorut) on tehty sivelemällä nestemäistä hopeasavea oikeiden luonnosta tarttuneiden lehtien päälle. tuossa lehdessä tulee minusta nätisti näkyviin lehtiruoti. Hopeaa sai kyllä sivellä ihan reilusti ja silti lopputulos oli ohuen tuntuinen, kun lehti paloi pois uunissa.
Ylärivin "sydämen" ja pallon muotoiset kaulakorut ja oikealla alarivissä olevat pallon muotoiset korvakorut on tehty puolestaan pursotettavasta hopeasavesta. Opettajalla oli mukanaan korkkia, josta muotoiltiin halutun kokoinen ja muotoinen pohja (esim. pallo), jonka päälle hopea sitten pursotettiin ruiskulla. Tämä oli ehkä vaikein muoto hopeasta hahmottaa, mikä on lopputulos ja kuinka tiheään savea pitäisi pursottaa, että korulle tulisi haluttu muoto, mutta lopputulos olisi kuitenkin ilmava.
Alarivin keskellä oleva pyöreä kaulakoru ja risti on tehty muotoiltavasta hopeasavimassasta. Pyöreään koruun kuvio on painettu napilla ja molempiin on lisätty koristeeksi pieni koristekivi.
Massa käyttäytyy hyvin samalla tavalla kuin savikin eli sitä voi sormin muotoilla. Palanen tosin on aika olemattoman kokoinen ja kuivuu suht nopeasti. Hopeasavi on lisäksi kohtuullisen kallis materiaali, joten ihan suinpäin sitä ei kannata lähteä käyttämään.
Homma kannattaa siis tehdä niin, että miettii ensin mallin, esineen koon ja vasta sitten avaa paketin ja alkaa muotoilla. Osa kurssilaisista, jotka tekivät sormuksia, harjoittelivat mallin ensin tavallisella savella ja vasta sen jälkeen tekivät lopullisen sormuksen hopeasavesta.
Kaikkiaan prosessi on kohtuullisen yksinkertainen: tehdään haluttu esine, annetaan sen kuivua, työstetään esinettä esim. viilalla, poltetaan esine ja lopuksi kiillotetaan. Kurssilla teimme polttamisen pienessä koru-uunissa eikä se kovin kauaa aikaa vienyt.
Polton aikana muottina olleet lehdet ja korkki hävisivät, samoin hopeahiukkasten sidoksena ollut savi paloin pois ja jäljelle jää noin 99% hopeaa oleva koru.
Tykkäsin kyllä kovasti tehdä hopeasavesta, mutta kokeilu on toistaiseksi jäänyt tuohon yhteen kertaan. Lähinnä materiaalin hinnan vuoksi ja siksi, että pidän harvemmin itse mitään koruja.
Hopeasaven työstämistä olen kokeillut kerran kansalaisopiston kurssilla. Meillä oli ensin yksi kerta, taisi olla joku perjantai muutama tunti, jolloin suunnittelimme mitä teemme varsinaisella kurssilla ja tilasimme sen mukaan hopeasavea. Ehkä helpoimmin hopeasavea löytää nettikaupasta, esim. hopeasavi.fi.
Savea löytyy useammassa eri muodossa: siveltävänä lietteenä, pursotettavana ja massana.
Kuvan töistä vasemmalla olevat lehdet (ylärivi iso kaulakoru ja alarivin korvakorut) on tehty sivelemällä nestemäistä hopeasavea oikeiden luonnosta tarttuneiden lehtien päälle. tuossa lehdessä tulee minusta nätisti näkyviin lehtiruoti. Hopeaa sai kyllä sivellä ihan reilusti ja silti lopputulos oli ohuen tuntuinen, kun lehti paloi pois uunissa.
Ylärivin "sydämen" ja pallon muotoiset kaulakorut ja oikealla alarivissä olevat pallon muotoiset korvakorut on tehty puolestaan pursotettavasta hopeasavesta. Opettajalla oli mukanaan korkkia, josta muotoiltiin halutun kokoinen ja muotoinen pohja (esim. pallo), jonka päälle hopea sitten pursotettiin ruiskulla. Tämä oli ehkä vaikein muoto hopeasta hahmottaa, mikä on lopputulos ja kuinka tiheään savea pitäisi pursottaa, että korulle tulisi haluttu muoto, mutta lopputulos olisi kuitenkin ilmava.
Alarivin keskellä oleva pyöreä kaulakoru ja risti on tehty muotoiltavasta hopeasavimassasta. Pyöreään koruun kuvio on painettu napilla ja molempiin on lisätty koristeeksi pieni koristekivi.
Massa käyttäytyy hyvin samalla tavalla kuin savikin eli sitä voi sormin muotoilla. Palanen tosin on aika olemattoman kokoinen ja kuivuu suht nopeasti. Hopeasavi on lisäksi kohtuullisen kallis materiaali, joten ihan suinpäin sitä ei kannata lähteä käyttämään.
Homma kannattaa siis tehdä niin, että miettii ensin mallin, esineen koon ja vasta sitten avaa paketin ja alkaa muotoilla. Osa kurssilaisista, jotka tekivät sormuksia, harjoittelivat mallin ensin tavallisella savella ja vasta sen jälkeen tekivät lopullisen sormuksen hopeasavesta.
Kaikkiaan prosessi on kohtuullisen yksinkertainen: tehdään haluttu esine, annetaan sen kuivua, työstetään esinettä esim. viilalla, poltetaan esine ja lopuksi kiillotetaan. Kurssilla teimme polttamisen pienessä koru-uunissa eikä se kovin kauaa aikaa vienyt.
Polton aikana muottina olleet lehdet ja korkki hävisivät, samoin hopeahiukkasten sidoksena ollut savi paloin pois ja jäljelle jää noin 99% hopeaa oleva koru.
Tykkäsin kyllä kovasti tehdä hopeasavesta, mutta kokeilu on toistaiseksi jäänyt tuohon yhteen kertaan. Lähinnä materiaalin hinnan vuoksi ja siksi, että pidän harvemmin itse mitään koruja.
Kommentit
Lähetä kommentti